Oppimisanalytiikan tarkoitus on opiskelijoiden koulupolun ongelmakohtien löytäminen ja niiden poistaminen. Koulupolku itsessään on prosessi, jossa on tuntematon määrä toisiinsa vaikuttavia asioita. Koulupolkuun vaikuttavia seikkoja ovat mm. oppilaitosten fyysiset tilat, tilassa olevat ihmiset, oppiaineet, työelämän vaatimukset ja erityisesti opiskelijoiden omat toiveet sekä odotukset. Vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia muitakin, mutta oleellista on, että tekijöiden yhteisvaikutukset saattavat hankaloittaa joidenkin opiskelijoiden opiskelua tarpeettoman paljon. Näitä yhteisvaikutuksia voidaan kutsua vaikkapa ”sekoittaviksi tekijöiksi”.

Opiskelijat reagoivat sekoittaviin tekijöihin kukin omalla tavallaan. Useimmat heistä pystyvät hallitsemaan tilannetta ja suoriutuvat koulupolustaan ilman suurempia hankaluuksia. Toisaalta on myös sellaisia opiskelijoita, jotka saattavat kokea jonkin asian ylipääsemättömän vaikeana ja pahimmassa tapauksessa he lopettavat opintonsa kokonaan.

Karkeasti ajatellen voisi sanoa, että useimmilla opiskelijoilla on voimakas sisäinen motivaatio, jonka avulla he kulkevat koulupolkunsa läpi. Osa opiskelijoista on kuitenkin sellaisia, joilta tämä sisäinen motivaatio puuttuu ja he opiskelevat enemmänkin ulkoa tulevan motivoinnin varassa. Ulkoa tuleva motivointi ei usein ole riittävän ”laadukasta” ja se ei ehkä riitä viemään koulupolkua loppuun saakka.

Ajattelenkin nyt, että oppimisanalytiikkaa kannattaisi lähestyä erityyppisten motivaatioiden suunnalta. Sisäisen motivaation kannalta oppimisanalytiikka voisi pyrkiä motivaation ylläpitoon. Ulkoa tulevan motivoinnin tilanteessa voitaisiin tarkastella sitä, miten se voisi muuttua sisäiseksi motivaatioksi. Tämä voisi olla mahdollista jonkinlaisen mallittamisen (toiminnallinen esimerkki) kautta. Lisäksi tässä olisi tärkeää löytää nopeasti häiritsevät ulkoiset tekijät, pyrkiä vähentämään niitä sekä ottaa käyttöön opiskelijoille sopivimmat pedagogiset menetelmät.

———–

Kirjoittaja Jyrki Rasku työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa projektiasiantuntijana, erityisesti data-analytiikon roolissa. Hän tarkastelee APOAssa mm. sitä millaista analyysia opintosuoritusten perusteella voidaan tehdä, ja miten sitä voidaan käyttää tukemaan opiskelijoiden opintopolun rakentumista.

Blogikirjoitus on laadittu osana APOA – avain parempaan oppimiseen AMKeissa -hanketta.