Blogi

Pedaforum-päivät järjestetään Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä 20.–21.8.2020. Lisäksi keskiviikkona 19.8.2020 järjestetään verkostotapaamisia. Seminaari on tänä vuonna maksuton ja se järjestetään kokonaan verkkototeutuksena. Päivien teema on Pyörällä päästään – pilveen ja paikalle. Päivien ohjelma rakentuu jatkuvan oppimisen, avoimen oppimisen ja digitalisaation sekä kampuskokemuksen, erilaisten oppimisympäristöjen, oppijoiden ja esteettömyyden ympärille.

Oppimisanalytiikka on esillä useissa seminaariesityksissä ja keskiviikkona APOA järjestää yhdessä AnalytiikkaÄly-hankkeen kanssa oppimisanalytiikan verkostotapaamisen kaikille kiinnostuneille. Kutsun tapaamiseen löydät alta. Tutustu myös päivien koko ohjelmaan täältä ja käy kuuntelemassa oppimisanalytiikan uusimmat kuulumiset! Nähdään Pedaforumissa!

Oppimisanalytiikan verkostotapaaminen!

Oppimisanalytiikan verkostotapaamisessa pureudutaan kahden hankkeen kuulumisiin ja tuloksiin sekä keskustellaan aktiivisesti ja osallistavasti oppimisanalytiikan ajankohtaisista tuulista.

Verkostotapaamisen ohjelma:

10.00 Tervetuloa!

10.05-12.00 Hankkeiden kuulumiset

AnalytiikkaÄly: Työkaluja oppimisanalytiikan käyttöönoton tueksi ja kurkistus tuleviin pilotteihin

APOA: Kokemuksia piloteinneista ja suositukset oppimisanalytiikan käyttöönottoon

12.00-13.00 Lounastauko

13.00-14.00 Analytiikkajaosto: oppimisanalytiikan kansalliset kuulumiset ja oppimisanalytiikan viitekehys

14.00-15.00 Työpajatyöskentelyä: Miten tästä eteenpäin? Miten oppimisanalytiikan verkosto organisoituu? Miten oppimisanalytiikkaa voidaan edistää hankkeiden päättymisen jälkeen?

Verkostotapaaminen järjestetään Zoomissa. Suosittelemme tietoturvasyistä lataamaan Zoom-sovelluksen uusimman version laitteille jo etukäteen. Selaimista parhaiten Zoomia tukee Google Chrome. Verkostotapaamisessa käytämme odotusaulaa, joten liitythän tapaamiseen omalla nimelläsi. Selkokieliset Zoomin käyttöohjeet löydät täältä.

Oletko kiinnostunut oppimisanalytiikasta, mutta et ole tiennyt mistä aloittaa, tai haluaisit päivittää tietojasi?

APOA-hanke ja Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskus järjestävät toukokuun aikana kolme samansisältöistä webinaaria oppimisanalytiikasta. Webinaarissa selvitetään, mitä oppimisanalytiikan saralla tapahtuu ja puhutaan siitä, mihin suuntaan ala on menossa. Yhtenä tavoitteena on herättää ajatuksia oman opettamisen kehittämiseksi. Webinaarin kesto on 1,5 tuntia, ja sen aluksi osallistujat täyttävät anonyymisti lyhyen kyselyn oppimisanalytiikasta.

Tervetuloa mukaan 5.5. , 13.5. tai 20.5. klo 13!

Linkki: https://utu.zoom.us/j/824942266

Vitsikäs piirroskuva koulutusorganisaation eri rooleista verkko-opetuksen kehittämisessä.

Linda Saukko-Rauta 2013. (CC BY-NC-ND): https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi

Nopeasti ympäri maailmaa levinnyt koronavirus (COVID-19) sai aikaan sen, että kaikki Suomen ammattikorkeakoulut tempaisivat mahtavan digiloikan keskiviikkona 18.3.2020. Historiankirjoihin on myös syytä merkitä, että loikka oli kerrassaan komea ja yltää vielä pitkälle. Tämän postauksen kirjoittajat Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) APOA-tiimistä totesivat, että nyt on oiva tilaisuus heittää myös sopiva määrä oppimisanalytiikkaa mukaan tähän koronamaustettuun verkko-opetussoppaan.

Tiimimme pisti ennätysajassa pystyyn uuden etäkoulutuspaketin Moodlen työvälineistä ja oppimisanalytiikan tuominen mukaan heti ensimmäisiin koulutuksiin oli erinomainen idea, kun lähdettiin keittelemään tätä uutta soppaa. Aluksi lähdimme liikenteeseen konkreettisesti päivänpolttavasta kysymyksestä: miten muutan kurssin tai tentin etäopetukseksi? Tarjoilimme oppimisanalytiikan keskeisenä soppa-aineksena siihen, että opettajat pysyvät selvillä, missä opiskelijat menevät ja ketkä opiskelijat tarvitsevat apua opinnoissa etenemiseen. ”Loppujen lopuksi uusi keitto syntyy helposti, kun vain hieman muotoillaan opetusta uudelleen”, oli viestimme.

Tarjoilimme soppareseptin keittäjille heti tuoreeltaan. Resepti on juuri kehitetty, joten otamme mielellämme vastaan kommentteja ja kokemuksia siitä.

Verkko-opetussopparesepti

Sovella: löydä omaan soppaasi sopivat raaka-aineet.

Ruokalista: opiskelijat tarvitsevat työskentelylleen maalin, viitoita heille tie sinne.

Kattila: opetuksesi tarvitsee kotipesän – keskiön, joka on usein Moodle.

Ei liikaa ainesosia: Keep it simple! (opiskelijoiden toive).

Anna muidenkin hämmentää: pidä yllä avointa oppimisen ja tiedonkulun ilmapiiriä.

Maista välillä: palaute ja arviointi suuntaavat oppimista.

Älä polta pohjaan: mitoita opiskelijan työmäärää tavoitteen saavuttamiseksi.

Hanki tarvittaessa apukokki: älä hamstraa kaikkea työtä itsellesi! (Käytä analytiikkatyövälineitä tehokkaasti hyödyksi.)

Kysy syöjiltä mielipide: kurssin aikainen palaute – kehitä ketterästi.

Reseptejä on jaossa: keittäjille on tarjolla paljon koulutuksia ja tukimateriaalia, tätä soppaa ei kukaan saa valmiiksi yksin.

Tämän soppareseptin avulla uskomme, että saamme myös Moodlen analytiikkatyövälineet valjastettua avuksi opiskelijoiden opintojen tukemisessa tässä poikkeustilanteessa. Toki koulutuspalettiimme kuuluu nyt myös tarkempi perehtyminen monenlaisiin Moodlen ominaisuuksiin kuten edistymisen seurantaan ja arviointikirjaan.

Hyviä soppia kevääseen!
Sanna Sintonen & Jarmo Vihmalaakso

Erilaiset opintopolut korkeakoulussa. Useamminkin voin sanoa törmänneeni opintojaksokuvauksessa tai muualla opintojakson alkaessa mahdollisuuteen suorittaa opintojakso muulla kuin ennalta oletetulla tavalla. Ennalta oletetulla tavalla tarkoitan, että esimerkiksi nuorten koulutusohjelmassa opiskelija olettaa opintojaksojensa sisältävän edes osittain kontaktikertoja kuten luentoja ja harjoituksia, ja vastaavasti monimuotoisessa koulutusohjelmassa opiskelija lähtökohtaisesti tietää opintojaksojensa olevan enemmän itsenäisiä ja etänä suoritettavia. Näitä muita tapoja suorittaa opintojakso saattaa olla opinnollistaminen, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT), erilaiset mahdollisuudet suorituksille perustuen läsnäoloihin, tehtävien korvaavuuksiin tai ryhmäpalautuksista johtuviin opiskelijoilla vaihteleviin suoritusvaatimuksiin. Jokaisessa näissä on varsin yhteistä se, että seurattavien opiskelijoiden erilaisten suoritusmahdollisuuksien kasvaessa myös opettajalle opintojakson seuranta muuttuu monimutkaisemmaksi, ja tätä kautta paljon työläämmäksi. Miten tätä voitaisiin sitten ratkaista ja tarjoaako oppimisanalytiikka mitään työkaluja ongelmaan?

Perinteisesti verkko-oppimisalustoissa on opettajalla työkaluna jokin suorituksia seuraava arviointikirja tai -mittari, jonka perusteella opettaja voi mitata opiskelijan suoritus- ja osaamistasoa pitkin toteutusta päättyen lopulta viimeiseen arviointiin, joka tehdään, kun tieto opintojakson suoritusvaatimusten täyttämisestä hyväksytysti on tullut tämän tietoon. (Moodle 2019) Tätä yksinkertaisuudellaan helppoa kaavaa vaikeuttaa opiskelijoiden määrä, erilaiset suoritusvaatimukset ja yleensä yhteinen työkalu opiskelijoiden edistymisen seurannalle, joka ei oletuksena osaa erotella eri aikataululla tai suorituksilla eteneviä opiskelijoita. Kuitenkin esimerkiksi Moodle tarjoaa vaihtoehdon omille seurannan työkaluilleen edistyneiden ryhmäominaisuuksien toimesta. (Moodle 2019) Voidaan siis ratkaista ongelma eri opintopolkujen opiskelijoiden seuraamisesta luomalla oikeanlaiset ryhmät ja tätä ylemmän kategorian ryhmittelyt, jotka rajaavat sekä opiskelijalle että opettajalle selkeämmät opintopolut toteutuksesta.

Ajatellaan vaikka, että opintojaksolla olisi tarkoituksena olla monimuotototeutus, jossa opettaja tarjoaa kontaktitunteja tietyin väliajoin, nauhoittaa ja linkittää nämä katsottavaksi opintojaksolle, ja muutoin seuraa opiskelijoiden tehtävien suorittamista opintojaksolla perinteisen suoritusten seurannan mukaisesti. Lisätään tähän seuraavaksi toinen ryhmä opiskelijoita, joiden tarkoitus onkin suorittaa koko opintojakso itsenäisesti tai etänä. He eivät siis osallistuisi kontaktiopetukseen, katsoisivat tarpeen tullen nauhoitteet ja tekisivät korvaavia tehtäviä tuon kontaktiopetuksen puutteen paikkaamiseksi. Lisätään heille oma ryhmä ja tähän sidottu yksilöity suoritusten seuranta. Kolmanneksi ryhmäksi lisätään AHOTryhmä, joka koostuu opiskelijoista, joilla on jo osaamista kyseisestä aiheesta ja vain tarve osoittaa tämä. He suorittavat oman opintopolkunsa, joka koostuu AHOT-tehtävästä ja tentistä omalla aikataulullaan. Lisätään heille myös ryhmä ja oma yksilöity suoritusten seuranta.

Nyt meillä on kolme ryhmää, jotka kaikki edustavat eri opintopolkua toteutuksen suoritukseen ja meillä on selvä ajatus eri ryhmien opiskelijoiden suoritustavoista, laajuudesta ja aikatauluista. Voimme ottaa seurantaan jokaisen näistä ryhmistä oman yksilöidyn seurantansa kautta, joka vähentää kaoottista ja asymmetristä tarvetta harjoittaa seurantaa opettajan näkökulmasta, mutta myös tarjoaa jokaiselle omaa polkua suorittavalle opiskelijalle oman selkeän seurannan kohti toteutuksen suorittamista (hän ei siis ryhmässään näe muita tehtäviä tai seurantatietoja kuin oman ryhmänsä). Opettajan täytyy ottaa seurattavakseen enää kolme ryhmää eikä jokaista opiskelijaa erikseen, joka ei suinkaan tarkoita, ettei opiskelijaa tueta, mutta opiskelijan tarve on selkeämpi, kun hänen opintopolkunsa on esillä ja ryhmän kautta rajattavissa. Kun suoritusten seurannat, jotka ovat löytyneet Moodlen peruspaketista jo pitkän aikaa, ryhmät ja ryhmien pääsyasetukset ovat oikein asetettu voidaan siis luoda sekä opiskelijalle että opettajalle luontevampi kokonaisuus oppimisympäristöön.

Lähteet:

MoodleDocs. 2019. Groups. Moodlen virallinen ohjeverkkosivusto. Viitattu 11.02.2020: https://docs.moodle.org/38/en/Groups

MoodleDocs. 2019. Tracking progress. Moodlen virallinen ohjeverkkosivusto. Viitattu 11.02.2020: https://docs.moodle.org/38/en/Tracking_progress

———–

Kirjoittaja: Satakunnan ammattikorkeakoulun opetuspalveluiden projektitutkija Matias Nevaranta

World Conference on Online Learning (WCOL 2019) -konferenssi (https://wcol2019.ie) pidettiin Dublinissa marraskuussa. Konferenssiin oli kerääntynyt lähes tuhat ihmistä ympäri maailmaa keskustelemaan verkko-oppimisen viimeaikaista trendeistä. APOAa paikalla oli esittelemässä kahden esityksen voimin TAMKista Marko Teräs. Molempien esitysten Slideshare-versiot alla.

WCOL2019: Learning analytics for learning design or learning design for learning analytics? from Marko Teräs

WCOL2019: “What can learning analytics do for me?” Students’ and teachers’ perspectives from Marko Teräs

Keynote: George Siemens: Moving beyond “Happy, but not hopeful”: The role of higher education in meaning making in human and artificial cognition

Konferenssissa oli monenlaisia esityksiä opetusteknologian hyödyntämistavoista (esimerkiksi analytiikka, tekoäly, virtuaalitodellisuus, hyötypelit). Silti kriittinen taso jäi näissä esityksissä usein hieman alhaiseksi. Esitykset pyrkivät enemmänkin esittelemään potentiaalisia mahdollisuuksia kuin pohtimaan tarkemmin opetuksen ja teknologian suhdetta ja tämän suhteen aitoja hyötyjä tai vaikutuksia.

Lisäksi konferenssissa oli keynotena paljon opetusteknologiayritysten johtoa, joka on mielenkiintoinen ja kenties jopa hieman huolestuttavakin trendi. Mielestäni koko konferenssin pelasti George Siemensin keynote, “Moving beyond “Happy, but not hopeful”: The role of higher education in meaning making in human and artificial cognition“.

Tämä keynote olisi mielestäni jokaisen alasta kiinnostuneen ja sillä työskentelevän tärkeä katsoa, ja reflektoida näkemäänsä. joko katsottuna (alla) tai luettuna (lataa täältä: Siemens keynote WCOL2019).

Uskon vakaasti tutkimuskirjallisuuden ja mediankin nykytrendien johdostsa, että tällainen kriittinen ja syvällisempi tarkastelu on nousussa. Se on nähtävissä esimerkiksi professori Paul Prinsloon (https://twitter.com/14prinsp) ja Neil Selwynin (https://twitter.com/Neil_Selwyn) viimeaikaisissa teksteissä ja tutkimuksissa, jotka ovat herättäneet keskustelua esimerkiksi LAK-konferenssin ja Journal of Learning Analyticsin (esim. https://epress.lib.uts.edu.au/journals/index.php/JLA/issue/view/464) yhteydessä. Tällaisten tarkoitus ei mielestäni ole kritiikki kritiikin vuoksi, vaan syvällinen (opetus)teknologisten ilmiöiden ja siihen liittyvien suhteiden tarkastelu paremman kokonaisuuden ymmärryksen lisäämiseksi, sen sijaan että hyväksyttäisiin pinnallisesti “teknologinen lumous” josta esimerkiksi Theodor Adorno kirjoitti jo 60-luvulla.

Siemensin keynote esitys YouTubessa alla:

Kirjoittaja:

Marko Teräs (https://twitter.com/markoteras) toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa Pedagogiset ratkaisut-yksikössä “Moninaistuvat oppimisympäristöt”-tiimissä, ja APOAssa tutkimuksen ja pilottien koordinoinnin parissa.

APOA kansallinen kokous

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen APOAn kansallinen kokous pidettiin Haaga-Heliassa 9.-10.1.2020. Hanke on edennyt oppimisanalytiikan tarveanalyysista ja järjestelmien esikartoituksesta pilottivaiheeseen. Tämän hetkisen listauksen mukaan APOAssa tulee olemaan yli 60 oppimisanalytiikan pilottia useilla eri koulutusaloilla. Tapaamisen yhteydessä saatiin myös kuulla Haaga-Helian opettajien kokemuksia omista piloteistaan ja mm. Intelliboardin kokeilusta. Esitykset herättivät hyvää keskustelua, ja osoitti, että on tärkeää reflektoida konkreettisia käyttäjien kokemuksia analytiikan tutkimuksiin ja ehdotettuihin hyötyihin.

Vuoden 2020 aikana pilotteja tullaan evaluoimaan sekä partnerikohtaisten evaluaatioiden että kansallisen tason lomaketutkimuksen avulla. APOAlaiset keskustelivat tapaamisessa paljon mm. siitä miten nämä sovitetaan yhteen ja miten siirrytään kohti suosituksia, ja miten parhaiten palveltaisiin oppimisanalytiikan eri sidosryhmiä (Tietohallinta, Johto ja keskijohto, Opettajat ja opiskelijat, Opintotoimisto, Työelämä).

Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa-julkaisu

Kokouksessa esiteltiin myös APOAn tarveanalyysin summaava julkaisu, “Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa”, jonka toimituksesta oli vastuussa JAMK ja mukana kirjoittajia useista APOA-partneriorganisaatioista. Alla tiivistelmä, lähdeviite ja linkki julkaisuun:

Julkaisun tiivistelmä:

Oppimisanalytiikka on yksi koulutuksen kentän uusista tutkimuskohteista. Kansainvälisessä tutkimuksessa oppimisanalytiikkaa on usein lähestytty datalähtöisesti ja hallinnon tarpeita kuunnellen. Oppimisen kannalta merkityksellisten toimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien ääni on yllättäenkin jäänyt vähälle huomiolle. Oppimisanalytiikka voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden korkeakouluille esitettyihin oppimisen yksilöllisyyden ja joustavuuden vaatimuksiin.

Tässä julkaisussa tarkastelemme ammattikorkeakouluissa tehtyä oppimisanalytiikan kehittämistyötä. Tarkastelunäkökulmamme on pedagoginen ja keskittyy oppimisanalytiikan mikrokerrokseen, opiskelijan, opettajan ja opintojakson tasolle. Julkaisun näkökulmat ja tutkimustulokset pohjautuvat Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa projektissa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, nykytilan kartoitukseen sekä käyttäjätarpeita kartoittaneisiin työpajoihin.

APOA-projektin ensimmäisen vaiheen tulokset auttavat meitä määrittelemään kehittämistyön tulevaisuuden suuntia. Oppimisanalytiikkaa on perusteltua kehittää rinta rinnan pedagogisten prosessien kanssa. Vaikuttavuuden kannalta näyttää olevan tarpeellista kytkeä oppimisanalytiikkaa osaksi oppimisen suunnittelua.

Hartikainen S., Koskinen M., Aksovaara S. (Eds.)., (2020). Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. In: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0

APOA-hankkeessa toteutettiin vuoden 2019 aikana sähköisen tenttimisen analytiikan kehittämistä, missä erityisesti SAMK ja TAMK olivat aktiivisessa roolissa. Myös opettajat ovat osallistuneet innolla EXAM-järjestelmän oppimisanalytiikan kehittämiseen. Ensimmäiset versiot analytiikkaratkaisuista julkaistaan keväällä 2020 ja niitä päästään hyödyntämään ensi keväänä APOA-hankkeen pilottiopintojaksoilla.

EXAM on suomalaisten korkeakoulujen yhdessä kehittämä sähköinen tenttijärjestelmä, jonka ylläpidosta ja jatkokehityksestä vastaa korkeakoulujen EXAM-konsortio (katso e-exam.org). Järjestelmän määrittely- ja kehitystyö aloitettiin vuonna 2014. EXAM-järjestelmän kehittämisen myötä joustavaan sähköiseen tenttimiseen on siirrytty liki kaikissa Suomen korkeakouluissa. EXAM-konsortioon kuuluu 28 korkeakoulua, joista jokaisella on edustus järjestelmän johto- ja kehittäjäryhmässä. Korkeakoulujen lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut järjestelmän kansallista kehittämistä. EXAMin kehittämistä koodinoi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

EXAM tarjoaa opettajille mahdollisuuden toteuttaa valvottu tenttitilaisuus joustavasti ja opiskelijoille sujuvamman ja joustavamman tavan osoittaa osaamistaan sähköisesti. Kunkin korkeakoulun sähköisen tenttimisen palveluun kuuluu EXAM-järjestelmän lisäksi sähköisen tenttimisen tila (usein puhutaan akvaariosta), jossa opiskelija suorittaa tentin itsepalveluna. EXAM-järjestelmässä opiskelija varaa itselleen tetenttipaikan (tietokoneen) ja käy tekemässä varaamansa tentin haluamanaan aikana (aukioloaikojen puitteissa). Opettaja voi arvioida opiskelijoiden osaamista ajasta ja paikasta riippumatta verkossa.

Palautetta tentistä

EXAMin käyttöönoton myötä opiskelijat voivat saada tenteistä enemmän palautetta kuin paperitenttien aikaan. Opettajat myös käyttävät aikaansa tenttivalvonnan sijasta palautteen antamiseen. APOA-pilotteja suunniteltaessa kävi ilmi, että opettajat haluaisivat tietää, lukevatko opiskelijat saamansa tenttipalautteet. Näiden toiveiden pohjalta EXAMiin määriteltiin opiskelijalle palautteen lukemisen tila. Se kertoo opiskeljalle EXAMin suorituksissa, jos opettajalta on tullut uusi palaute tai arvointi. Kun opiskelija käy lukemassa saamansa palautteen, palautteen tila näkyy myös opettajan arviointinäkymässä. Palautteen lukemisen tila tukee EXAMin seuraavaan versioon (5.2.0). Tuloksia ja tietoa sen käytöstä saadaan ensi kevään pilottien aikana.

Raporttirajapintaan tilastotietoa

Sähköisen tenttimisen lisääntymisen myötä myös tietotarpeet palvelun käytöstä ja tilanteesta ovat kasvaneet merkittävästi. Tampereen yliopisto kutsuttiin APOA-hankkeen kanssa yhdessä määrittelemään EXAM-raporttirajapintaa, jonka tarkoituksena on tarjota tarkempaa analytiikka sähköisen tenttimisen tilojen käytöstä ja opiskelijoiden tenttikäyttäytymisestä. Rajapinnan ensimmäinen versio (beta) on tätä kirjoitettaessa julkaistu EXAM-versiossa 5.1.3.

Analyysistä apua opettajalle

Opettajat haluavat kehittää tenttejä ja tenttimistä osana työtään. Tähän mennessä EXAM-järjestelmä ei ole tarjonnut siihen välineitä. APOA- ja Ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeiden rahoituksella on lähdetty liikkeelle myös tässä työssä. Ensimmäisessä vaiheessa EXAM-konsortion 28 korkeakoululle lähetettiin kysely, jossa kartoitettiin opettajan tietotarpeita tenttimiseen liittyen. Kyselyyn saatiin noin 140 vastausta, joista on ollut suurta hyötyä EXAMiin toteutettavan tentin yhteenveto -sivun määrittelyssä. Tentin yhteenveto on ensimmäinen EXAMin työväline, joka tuottaa myös graafisia kuvaajia järjestelmän datasta. Tentin yhteenveto -sivu tulee EXAM-versioon 5.2.0 ensimmäisen kerran käyttöön.

Kyselyn kautta EXAMia käyttävät opettajat antoivat tärkeää tietoa siitä, millaista tietoa opiskelijoiden suorituksista tarvitaan sähköisen tenttimisen pedagogisen kehittämisen tueksi. Ensi vuonna EXAM-järjestelmän oppimisanalytiikka kehittyy edelleen. APOA-hankkeen pilottiopintojaksoilla ensimmäiset uudet ominaisuudet tulevat opettajien käytännön testiin.

Analyysi auttaa opettajaa tentin kehittämisessä. (EXAM-järjestelmä, 5.2 kehitysversio)

Kirjoittajat:

Katja Lempinen toimii verkko-opetetuksen koordinaattorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa
Sanna Sintonen on erikoissuunnittelijana TAMKin Koulutuksen kehittämispalveluissa

Loka-marraskuun vaihteessa projektin nimissä käytiin myös Nousevan Auringon maassa Japanissa esittämässä tutkimusjulkaisu nimellä “Insights on the Finnish field of Learning Analytics – Applications and Ethics in Adaptive Education Models”, joka hyväksyttiin aikaisemmin kesän aikana kiinnostavana ja ajankohtaisena aiheena IAFOR:in järjestämään ACE2019-konferenssiin.

IAFOR on kansainvälinen akateeminen yhteisö, joka koostuu useamman kansainvälisen ja tunnustetun yliopiston liitosta opetuksen kehittämisen merkeissä ja ACE, eli Asian Conference for Education, puolestaan on suurimpia yhteisön tapahtumia, joka järjestetään vuosittain. Yhteisöllä on konferensseja vuoden aikana noin tusina eri mantereilla eri aiheista opetuksessa. Meidän valitsemamme konferenssin soveltui mainiosti tutkimusjulkaisumme aiheeseen, sillä tämän vuoden ACE-konferenssin teemana oli itsenäisyys opetuksessa. (IAFOR 2019)

Konferenssiin osallistui satoja eri opettajia, professoreita ja alan vaikuttajia aina opetusministeriöistä tutkijoihin, ja oleellisesti opetuksen kehittäminen enemmän opetusteknologioita hyödyntäväksi oli yksi keskeisiä keskustelunaiheita paneeleissa ja esityksissä. Oppimisanalytiikka oli myös esillä, mutta joissain maissa hallinnollisista tai rakenteellisista syistä ei oltu vielä ajateltu analytiikan soveltamista ollenkaan oppilaitoskäytössä. Kiinnostus olikin APOA:n esityksen osalta erittäin kova, sali oli täynnä reunoja myöten seisovia kiinnostuneita kuulijoita ja erityisesti kuulijat olivat kiinnostuneet erilaisten opetusmuotojen ja oppimisanalytiikan liitosta mahdollisena tulevaisuuden opetusmallina.

Konferenssin aikana me projektilaiset tutustuimme muiden yliopistojen edustajiin, joilla oli myös kokemusta oppimisanalytiikan käytöstä, esimerkiksi toisen suositun oppimisalustan, Canvasin työkalujen kautta. Useat olivat myös kiinnostuneita nimenomaan meidän nykyisistäkin järjestelmistä, jotka lähinnä edustivat ns. alemman tason oppimisanalytiikkaa. Täältä saimmekin paljon projektistamme kiinnostuneita kontakteja ja jatkossakin olemme tervetulleita edustamaan opetuksen kehittäjinä konferensseihin.

Konferenssissa käsiteltiin mm. digitaalisen opetuksen standardointia korkeakoulutuksessa, uusien hoitoalan apuvälineiden teknologioita (sosiaalirobotiikka), hallinnollisten asioiden vaikutusta opetuksen kehitysmahdollisuuksiin (esim. rajoituksia, miten opetusta pitää järjestää miten ei) ja jopa sekoitetun todellisuuden (eng. MR, mixed reality), käyttämistä opetuksessa.

Kaikkiaan projekti herätti paljon kiinnostusta, julkaisua pidettiin varsin onnistuneena ja jatkossakin useammat seuraavat tarkemmin suomalaisen opetuksen kehittymistä.

Lähteet:

IAFOR. 2019. Asian Conference for Education -tapahtuman verkkosivut. Viitattu 10.11.2019.

https://ace.iafor.org/

———–

Kirjoittajat: Katja Lempinen ja Matias Nevaranta SAMKin APOA-tiimistä.

Oppimisanalytiikka kiinnostaa yhä vahvemmin koulutusorganisaatioiden toimijoita niin Suomessa kuin maailmalla. Oppilaitokset pyrkivät löytämään uusia mahdollisuuksia opiskelijoista kertyvien digitaalisten jälkien ja valtavien tietomäärien analysoimiseksi sekä opetuksen, ohjauksen ja oppimisen kehittämiseksi. Opiskelijoille halutaan tarjota entistä yksilöllisempiä oppimispolkuja ja mukautuvampia oppimisympäristöjä, jotka huomioivat yksilöllisen oppijan tarpeet. Opettajille toivotaan puolestaan monipuolisia työkaluja oppimisen tukemiseen ja oikea-aikaiseen ohjaukseen. Koulutusorganisaatioiden johdolle oppimisanalytiikka näyttäytyy muun muassa mahdollisuutena kehittää koulutusta, parantaa opinnoissa edistymistä ja ehkäistä opintojen keskeyttämisiä.

Kehitys tällä saralla on siirtymässä yhä lisääntyvissä määrin ennustavan analytiikan suuntaan. Analysoimalla kertynyttä dataa ja hyödyntämällä tiettyihin indikaattoreihin perustuvia algoritmejä on mahdollista ennustaa esimerkiksi opiskelijoiden opintomenestystä ja opinnoissa edistymistä sekä tavoiteajassa valmistumista ja mahdollista keskeyttämistä. Mutta millaisia eettisiä haasteita ennustavien mallien käyttämiseen liittyy? Voivatko ennusteet leimata tietyn opiskelijan tai opiskelijaryhmän jo etukäteen? Millaisia vaikutuksia ennusteilla voi olla motivaatioon tai opiskelijoiden ja opettajien toimintaan? Pystytäänkö ennusteessa huomioimaan tarpeeksi laajasti yksilölliseen oppijaan ja oppimiseen vaikuttavia seikkoja? Kuinka luotettavina ennusteita voidaan pitää? Voiko ennusteista tulla itseään toteuttavia?

Ennustavan analytiikan ja algoritmien haasteita on pohdittu mm. osana Erasmus+-rahoitteista STELA-projektia (ks. stela-project.org), jossa tutkittiin oppimisanalytiikan mahdollisuuksia tukea opiskelijaa korkeakouluun siirtymisessä. Projektin tulosten perusteella laadittiin suosituksia mm. ennustavan analytiikan hyödyntämiseen (ks. van Staalduinen ym. 2018).

Raportin mukaan ennustavia algoritmejä tulisi hyödyntää osana oppimisanalytiikkaa hyvin varovasti ja tietyt reunaehdot huomioiden. On muistettava, että ennustavat mallit perustuvat vain saatavilla olevaan dataan (mm. taustatiedot, oppimisjäljet). Tämä data on usein hyvin rajallinen mittari ja indikaattori sille, millainen opiskelija oikeasti on, miten hän toimii ja millaiset asiat hänen elämäänsä kulloinkin vaikuttavat. Ennusteet eivät siis lähtökohtaisesti pysty tarjoamaan kokonaiskuvaa opiskelijasta eivätkä kaikista opiskelijaan liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä ja vaikuttimista. Opiskelijan suoriutumista ennustavien mallien taustalla on aina vain senhetkinen käytettävissä oleva data, eivätkä ennusteet jalostu kyseistä dataa ”paremmaksi” missään vaiheessa. On myös huomioitava, että ennusteet ovat etenkin yksilön näkökulmasta usein varsin epävarmoja eikä niiden pohjalta voida tehdä kovin kauaskantoisia, yksilölliseen oppijaan liittyviä johtopäätöksiä. (van Staalduinen ym. 2018.)

Ennustavalla analytiikalla on erilaisten haasteiden ohella kuitenkin myös monia mahdollisuuksia etenkin koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen kehittämisen näkökulmasta. Ennustavan analytiikan potentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä huomioimalla edellä mainitut eettiset haasteet ja näkökulmat jo oppimisanalytiikan käyttöä suunniteltaessa. Erityisen tärkeää on pohtia, mitä ennustavien mallien käytöllä tavoitellaan ja mihin tarkoitukseen niitä hyödynnetään. Miten ennusteet tulevat tukemaan opiskelijoita ja heidän tarpeitaan opintojen eri vaiheissa? Millaisia toimenpiteitä ennusteiden jälkeen tehdään? Mahdollistavatko ennusteet esimerkiksi näkymät opinnoissa menestymisen kannalta tärkeäisiin ja merkityksellisiin asioihin, joiden perusteella koulutusta voidaan kehittää ja oppimista edistää? Tarjoavatko ne mahdollisuuden toimia ja tehdä tarvittavia ohjauksellisia interventioita saadun palautteen perusteella?

Ennustavan analytiikan on katsottu olevan hyödyllistä erityisesti silloin, kun se tarjoaa mahdollisimman luotettavasti tulkittavia näkymiä (interpretable insights) tehtyihin ennusteisiin. Tulkintojen tekijöiden tulisi olla riittävän tietoisia kerätyn datan kontekstista ja tulkintaan vaikuttavista muista tekijöistä. Heillä tulisi olla myös riittävästi asiantuntemusta tarvittavien ohjauksellisten interventioiden valintaan, ajoitukseen ja toteutukseen liittyen. Raportissa todetaan, että muun muassa monipuolisten visualisointien avulla on mahdollista tukea ennustavien mallien tulkintaa korostamalla niitä muuttujia, jotka ovat vaikuttaneet tulkintojen tekemiseen. (van Staalduinen ym. 2018.)

Oppimisanalytiikan kehitys on viime vuosina ollut huimaa, ja pilotteja on käynnistetty lukuisissa eri koulutusorganisaatiossa. Kehitystyön huumassa on kuitenkin hyvä muistaa, että oppimisanalytiikkaan liittyviä toimenpiteitä tulisi aina pyrkiä toteuttamaan eettiset näkökulmat huomioiden. Olennaista on pohtia perusteellisesti jo etukäteen, millaisella tiedolla ja analytiikalla on todellista oppimista tukevaa merkitystä (Auvinen 2017) ja miten niitä hyödynnetään oppimisen tukemisessa ja edistämisessä.

Lähteet

Auvinen, A-M. 2017. Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? Suomen eOppimiskeskus ry.

van Staalduinen, J-P., De Laet, T., Broos, T., Leitner, P., Ebner, M., Siddle, R. & Foster, E. 2018. Summarizing report learning analytics supporting the transition to higher education. STELA (Successful Transition from secondary to higher Education using Learning Analytics) Erasmus+ project. Saatavilla: https://stela-project.org/wp-content/uploads/2018/11/STELA____O19___Summarizing_report_on_learning_analytics_for_the_transition_of_SE_to_HE.pdf Viitattu 10.5.2019.

———–

Kirjoittaja Riina Kleimola toimii lehtorina ja projektipäällikkönä Centria-ammattikorkeakoulussa.

APOA-tiimistä lähetettiin esitys (“Student-Centered Learning Analytics Development in Higher Education”) myös AACEn (Association for the Advancement of Computing in Education) EdMedia 2019-konferenssiin jotta hankkeen tietous leviäisi myös Suomen rajojen ulkopuolelle, ja verkostoiduttaisiin kansainvälisten koulutuksen kehittäjien kanssa.

EdMedia järjestettiin jo tutuksi tulleella paikalla Amsterdamissa juhannuksen jälkeisellä viikolla 24.-28.6. Paikalla oli kuusisataa aiheesta kiinnostunutta ympäri maailman. Oppimisanalytiikkakeskusteluja käytiin niin eurooppalaisten, amerikkalaisten kuin fijiläisten ja kiinalaisten kanssa. Myös Lapin yliopistolla löytyi kiinnostusta APOAn tekemisiin.

Konferenssin keynotet olivat sekä sopivasti provosoivia (esim. onko opetusteknologiasta ollut oikeasti mitään hyötyä oppimiselle?) että laittoivat ajattelemaan korkeakoulujen visioita ja toimintakulttuuria esimerkiksi siitä lähtökohdasta millaisen opiskelijakokemuksen haluamme tulevaisuudessa tarjota, kun jatkuvan oppimisen tarve, digitalisaatio ja aikuis- ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä lisääntyy.

APOAn esityksessä oli osallistujia niin paljon, että tupa oli täynnä. APOAn opiskelija- ja opettajalähtöinen tapa kehittää oppimisanalytiikan käyttöä korkeakoulun tarkoituksiin sai konferenssissa paljon kiitosta. Jotkut tulivat jopa sanomaan, että eivät olleet tulleet ajatelleeksi että oppimisanalytiikan kehittämistä voisi lähestyä myös näin. Tämä tietysti kummastutti APOAlaista kulkijaa, koska miten muuten opiskelijoille ja opettajille voitaisiin oppimisanalytiikkaa kehittää oppimisen tarpeisiin kuin heidän tarpeitaan ymmärtämällä? 🙂 Eli siinä mielessä APOAn esiintyminen konferenssissa oli hyvinkin paikallaan.

Konferenssista jäi muutama kontakti, erityisesti Hollannista, jotka halusivat kuulla APOAn toiminnasta lisää. Konferenssin perusteella on selvää, että kansainvälisesti vallalla oleva hallinnollinen lähestymistapa oppimisanalytiikan kehittämiseen kaipaa rinnalleen oppijalähtöistä kehittämistyötä. Suomalaisesta koulutuksesta puhutaan edelleen ylistävästi, joten oppimisanalytiikan kehitys Suomessa kiinnostaa myös monia. Täten kannattaaakin jatkaa hyvien oppimisanalytiikan kehittämishankkeiden tuloksia myös sopivissa kansainvälisissä konferensseissa.

Paperin tarkemmat tiedot:

Teräs, H. & Teräs, M. (2019). Student-centered learning analytics development in higher education: initial observations from needs analysis. In J. Theo Bastiaens (Ed.), Proceedings of EdMedia + Innovate Learning (pp. 488-492). Amsterdam, Netherlands: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved August 26, 2019 from https://www.learntechlib.org/primary/p/210419/.

APOA on mukana PedaForumilla

Oppimisanalytiikan verkostotapaaminen!

Verkostotapaamisen ohjelma:

Oppimisanalytiikka nyt ja huomenna -webinaarit

Verkko-opetusta koronamausteella: Moodlen analytiikka avuksi etäopiskelun tukemiseen

Verkko-opetussopparesepti

Opintopolut oppimisanalytiikan kanssa

Lähteet:

IGDE World Conference on Online Learning (WCOL 2019) -konferenssi

Keynote: George Siemens: Moving beyond “Happy, but not hopeful”: The role of higher education in meaning making in human and artificial cognition

Kansallinen kokous 2020 Haaga-Heliassa ja APOAn ensimmäinen hankejulkaisu

APOA kansallinen kokous

Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa-julkaisu

Sähköisen tenttimisen analytiikkaa APOA:ssa

Palautetta tentistä

Raporttirajapintaan tilastotietoa

Analyysistä apua opettajalle

Konferenssikuulumisia: The Asian Conference on Education 2019 (ACE2019)

Ennustavan oppimisanalytiikan eettiset haasteet

Lähteet

EdMedia + Innovate Learning 2019 -konferenssi, Amsterdam

Paperin tarkemmat tiedot:

Ota yhteyttä

APOA Facebook

APOA Twitter